Fiksussa digitaalisia ratkaisuja hyödyntävässä terveydenhuollossa potilas ja asiakas ovat keskiössä. Samalla tavalla on vastattava myös ammattilaisen arjen tarpeisiin, eli loppujen lopuksi kaiken kehittämisen tulee tapahtua aina ihmistä varten. Tarvelähtöiset ratkaisut säästävät aikaa ja kustannuksia, ja tuovat oikeanlaisen tuen yksilöllisen terveyden tukemiseen juuri oikeaan aikaan, myös ennaltaehkäisyn näkökulmasta.
Moni terveys-, työterveys- ja sosiaalialan palveluntarjoaja pohtii parhaillaan, ovatko tasokkaat sähköiset terveys- ja sosiaalipalvelut ainoastaan isojen, itse omia palveluratkaisujaan kehittävien toimijoiden ulottuvilla.
Vaikka suuret toimijat kehittävät ratkaisuja levein hartein ja suurilla euromäärillä, on Suomessa osaamista, jonka avulla terveyspalvelujen sähköisen asioinnin ratkaisuja kehitetään tarvelähtöisesti, nopeasti ja tehokkaasti. Tämä tuo markkinoille pitkälle kehitettyjä sähköisen asioinnin ratkaisuja, joiden käyttöönotto- ja ylläpitokustannukset ovat murto-osa verrattuna itse toteutettavan kehitystyön kustannuksiin.
Oikea-aikaista tukea yhdeltä luukulta
Movendos on kotimainen, vuonna 2012 perustettu käyttäytymis- ja terveystieteen tutkimustaustasta lähtöisin oleva yritys. Se on yhdessä alan ammattilaisten kanssa kehittänyt ratkaisun, jonka avulla asiakkaille pystytään tarjoamaan kattavat tarvelähtöiset digitaaliset palvelut yhdeltä luukulta. Tällaisia palveluketjun osia ovat esimerkiksi oire- ja tarvepohjainen ajanvaraus, kiireellinen ja kiireetön viestintä, etävastaanotto sekä terveyteen, hyvinvointiin ja työolosuhteisiin liittyvät kartoitukset.
Esimerkiksi vuoden 2019 aikana Movendoksen järjestelmän kautta varattiin yli 150 000 aikaa tarve- ja oirepohjaiseen palveluohjaukseen perustuen. Movendoksen terveyskartoituksiin on vastattu jo yli 100 000 kertaa. Tämä tarkoittaa suurta määrää yksilöllistä terveyttä ja terveydenhuollon toimintaa tukevaa terveystietoa. Etätukea Movendoksen järjestelmillä on tarjottu jo seitsemän vuoden ajan, uusimpana etävastaanotto- ja chat-palvelujen avulla.
Kun pienempi terveyspalvelujen tarjoaja hyödyntää tällaista osaamista, onnistuu käyttöönotto muutamassa viikossa ja kohtuullisella hintalapulla. Sama mahdollisuus on myös esimerkiksi yksityisillä sosiaali- ja terapiapalveluilla. Tarpeita ajatellen myös julkinen sektori kaipaa kipeästi joustavia, helppokäyttöisiä ja helposti integroitavia asiointikanavia.
Muista nämä, kun mietit sähköisten palvelujen seuraavia askelmia
Kun kehitetään uusia terveys- tai sosiaalialan sähköisiä palveluja, pitää miettiä tarkkaan, miten uusilla ratkaisuilla voidaan palvella asiakasta paremmin, yksilöllisemmin ja tehokkaammin – myös pidemmällä aikavälillä.
Ainakin nämä asiat kannattaa selvittää käyttöönotettavien palveluiden osalta, kun suunnittelee sähköisten terveyspalvelujen käyttöönottoa:
- Onko ratkaisu suunniteltu oman palveluntarjoajaryhmän tarpeisiin vai yleiskäyttöiseksi? Yleiskäyttöinen järjestelmä ei usein täytä oman alan erityistarpeita ja hyödyt jäävät täysimittaisesti saamatta.
- Voiko ratkaisun brändätä ja räätälöidä selkeästi osaksi omaa palveluntarjontaa siten, että asiakas saa yhtenäisen palvelukokemuksen?
- Onko ratkaisu modulaarinen, josta voi ottaa käyttöön vaiheittain kulloinkin tarvittavat osat? Tällaisia osia ovat esimerkiksi sähköinen ajanvaraus, chat, kiireellinen ja kiireetön viestintä hoitohenkilökunnalle, videovastaanotto, hoidon tarpeen arviointi, kartoitukset, kyselyt, raportointi.
- Löytääkö asiakas/potilas kaikki tarvitsemansa palvelut yhdestä asiakasportaalista yksien tunnusten takaa vai tarvitseeko asiakas useammat tunnukset ja kirjautumisosoitteet?
- Integroituuko järjestelmä potilastietojärjestelmään? Tämä on merkittävä tekijä terveydenhuollon ammattilaisten päivittäisen työn tehostumisen näkökulmasta. Integraatio mahdollistaa automaattisen asiakas- ja ammattilaiskäyttäjätunnusten hallinnan, sujuvan siirtymisen järjestelmien välillä, datan siirron ja asiakkaiden ohjauksen omille vastuuhenkilöille.
- Mitä dataa järjestelmään kertyy, ja onko järjestelmään kertyvä data hyödynnettävissä? Onko data helposti saatavilla osaksi potilastietojärjestelmää, raportointijärjestelmää ja muita vastaavia järjestelmiä? Tarjoaako järjestelmätoimittaja käyttötilastoja helposti analysoitavassa muodossa, jonka avulla omia palveluita ja prosesseja voi kehittää?
- Onnistuuko käyttö sujuvasti kaikilla laitteilla? Onko erityisesti asiakkaan palveluiden käyttö sujuvaa mobiililaitteilla, tai tarjoaako järjestelmän toimittaja myös palveluntarjoajan brändille räätälöidyn mobiilisovelluksen?
- Ovatko tietoturva ja tietosuoja-asiat kunnossa? Auditoidaanko järjestelmän tietoturva säännöllisesti ulkopuolisen tahon toimesta? Onko asiakkaan palveluun tunnistautumistapa luotettava? Esimerkiksi asiakkaiden pankkitunnistautuminen on perusvaatimus.
- Mikä on järjestelmän elinkaaren vaihe? Onko järjestelmän toimittaja etsimässä ensimmäistä asiakasta vai onko järjestelmä jo laajassa käytössä? Mikä on järjestelmän toimittajan tahtotila kehittää järjestelmää aktiivisesti eteenpäin, ja onko suunta yhteneväinen omien tarpeiden kanssa?
Blogin kirjoittaneen Movendoksen toimitusjohtajan Arto Leppisaaren puheenvuoro on nähtävissä Digital Health Nordic-tapahtumassa tiistaina 21.1.2020. Puheenvuorosta julkaistaan tallenne tapahtuman jälkeen.
Patient-Centred and Smart Digital Healthcare
Is emerging digital healthcare leveling the playing field of big and small healthcare providers?
The journey of patient in a digital care pathway
Time & cost reduction for all parties
Prevention and early intervention with easy access
