THL:n raportti: sähköisen SOTE-asioinnin käyttö voimakkaassa kasvussa

Sharing is Caring

Share on linkedin
Jaa | Linkedin
Share on twitter
Jaa | Twitter
Share on facebook
Jaa | Facebook

Sote-palveluja käyttävien kansalaisten ja toisaalta myös sote-ammattilaisten valmius hyödyntää etäratkaisuja yhteydenpidossa on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Koronatilanne vauhditti etäpalvelujen hyödyntämistä, ja varmasti etäpalvelujen kasvanut käyttö jää koronaa edeltänyttä aikaa selväsi korkeammalle tasolle myös koronapandemian jälkeen. Samalla kun valmius käyttää palveluita on kasvanut, ovat myös monet etäasioinnin ratkaisut kehittyneet hyvään suuntaan.

THL:n “STePS”-hankkeessa tutkittiin jo kolmatta kertaa kansalaisten kokemuksia sähköisestä asioinnista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tuloksia on esitelty tuoreessa raportissa*. Vuoden 2020 myötä sähköisten palveluiden tarjonta ja käyttö ovat lisääntyneet voimakkaasti, ja digitaalisista ympäristöistä on viimeistään nyt tullut oleellinen osa nykyaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Yleisimmin käytettyjä ja eniten eli noin kaksinkertaiseksi kasvaneita sähköisiä palveluja olivat laboratoriotestien vastaanottaminen, omien potilastietojen tarkastelu ja ajanvaraus. Noin puolet väestöstä oli vuoden 2020 aikana käyttänyt jotakin näistä palveluista. Erityisesti OmaOlo-palvelun ansiosta sähköisten oirearvion tehneiden kansalaisten määrä kasvoi voimakkaasti vuoden 2017 10 prosentista 27 prosenttiin.   

22 % oli asioinut vuoden aikana sähköisellä vastaanotolla (video tai chat), kun vuonna 2014 tämä luku oli 12 %. Prosenttiosuudet vaihtelivat voimakkaasti alueiden ja koulutuksen mukaan. Helsingissä 35 % oli käyttänyt sähköistä vastaanottoa, kun taas esimerkiksi Etelä-Savossa luku oli vain hieman yli 10 %. Korkeasti koulutetuista 28 % oli käyttänyt sähköisiä palveluja, kun puolestaan matalasti koulutetuista sähköisesti oli asioinut 18 %.

Väestöstä lähes puolet (45 %) koki sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palveluiden tuottavan pääasiassa hyötyjä. Palveluja käyttäneistä 80% arvioi, että sähköisten palveluiden käyttö oli säästänyt heille vähintään yhden perinteisen soiton tai siirtymisen vastaanottokäynnille.

Enemmistö (85 %) arvioi internetin käytön osaamisensa olevan hyvällä tasolla, mutta kaikki eivät kuitenkaan halua, osaa tai voi asioida sähköisesti. Yli 75-vuotiaista vain hieman yli puolella oli käytössään internet ja väline sähköiseen tunnistautumiseen, kun esimerkiksi ikäryhmässä 55-74 nämä löytyivät noin 90 prosentilta.

Tutkimuksen mukaan suurimpina huolina ja esteinä sähköisten palvelujen käytölle nähtiin aiempien vuosien tapaan huoli tietoturvasta ja ajatus siitä, että henkilökohtaista tapaamista ei voi korvata sähköisellä yhteydenotolla. Onneksi laadukkaaseen tietosuojaan panostamalla ja tietosuojasta selkeästi viestimällä näitä huolia voidaan hälventää. Etäasioinnin ei ole myöskään tarkoitus korvata paikan päällä tapahtuvia käyntejä kokonaan, vaan monissa tilanteissa etäasiointi nopeuttaa sote-palvelun saatavuutta, säästää matkustamiseen tai liikkumiseen käytettävää aikaa ja rahaa ja auttaa parhaimmillaan sote-asiakasta ohjautumaan oikean palvelun äärelle. 

Raportin perusteella sähköisten SOTE-palvelujen tulevaisuus näyttää valoisalta, ja muutos on pysäyttämätön. Samalla on kuitenkin hyvin tärkeää huolehtia, että digitaalinen syrjäytyminen estetään ja SOTE-palvelut saadaan kaikkien ulottuville riippumatta taidoista, tiedosta ja muista rajoitteista.

Blogin kirjoittaja on Movendoksen tutkimusyhteistyöstä vastaava Hannu Nieminen.

*Maiju Kyytsönen, Anna-Mari Aalto, Tuulikki Vehko: Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2020-2021 – Väestön kokemukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 7/2021. https://www.julkari.fi/handle/10024/142675