Blogimme REWORK-tapahtuman vieraskynäpalstalla. Kirjoittajina Paula Mäkeläinen Movendos Oy:ltä ja Johanna Koroma Aalto-yliopistosta.
http://www.hub13.fi/tyohyvinvoinnin-tukeminen-kuuluu-myos-eta-ja-matkatyolaiselle/
Työhyvinvoinnin elementit rakentuvat monimutkaisista osasista työntekijän työssä ja arjessa. Tehtävän työn määrä, laatu sekä fyysiset ja henkiset työolosuhteet vaikuttavat osaltaan, ja työntekijän elintavat, tottumukset ja persoonallisuus osaltaan. Koska työntekijä on yksilö, hyödyllisimmät työhyvinvointia tukevat toimenpiteet mukautuvat hänen elämäntilanteeseensa.
Työ on muuttunut monella alalla mittavasti vuosien aikana. On yllättävää, miten vähän etä- ja liikkuvan työn työolosuhteisiin, niiden terveysvaikutuksiin sekä työhyvinvoinnin johtamiseen on suunnattu huomiota työpaikoilla ja työterveyspalveluita tarjoavissa organisaatioissa. Tätäkin blogia on kirjoitettu junassa, kahvilassa ja kotona.
Työpaikoilla ja tiimeissä ei useinkaan ole yhdessä keskusteltu niistä haasteista, joita etä- ja liikkuvaa työtä tekevät kohtaavat viikoittain tai jopa päivittäin. Usein myöskään yhteisistä toimintatavoista ja säännöistä ei ole sovittu. Monet työntekijät esimerkiksi pohtivat, odotetaanko heidän vastaavan sähköposteihin työajan ulkopuolella tai miten kannattaisi huolehtia palautumisesta työmatkan jälkeen. Lennot saattavat saapua perille keskellä yötä, ja aikaerorasitus painaa.
Pienet arjen muutokset auttavat sijainnista riippumatta
Kun työskentely tapahtuu toimiston ulkopuolella, työntekijä on usein yksin työtilan, työajan hallinnan ja arjen tottumustensa kanssa. Osa etä- ja liikkuvan työn arjen tavoista voi olla todella kuluttavaa lajia, mutta suuria muutoksia ei välttämättä tarvita. Paremminvoivan arjen ainekset rakentuvat hyvin pienistä palasista. Samalla on tärkeää säilyttää elämän tärkeät mukavuustekijät, jotka ovat jokaisella yksilöllä uniikkeja. Elämänmuutoksen tai paremman elämänhallinnan ei pidä olla pinnistelyä, vaan kokemus pienistä onnistumisista ja elämästä nauttimisesta.
Pieni onnistuminen voi olla esimerkiksi illan rauhoittaminen niin, ettei nukkumaan tarvitse mennä työasioihin virittyneenä. Näin nukahtaminen nopeutuu, ja unen laatu paranee. Työpaikalla voidaan sopia, miten työntekijöiden vapaa-aikaa rauhoitetaan. Voidaan sopia, mihin aikaan sähköposteja ei enää illalla lueta ja lähetellä, miten otetaan yhteyttä kiireellisissä tilanteissa, tai miten yhteistyökumppaneille ilmoitetaan työmatkoista, jolloin saavutettavuus on normaalipäivistä poikkeava. Näiden sovittujen toimintatapojen toteutumista voi seurata sekä yksilöiden että tiimien osalta. Vaihteleva ja haasteellinen työ on usein innostavaa, kun palautuminen toimii, ja elämän eri osa-alueet ovat tasapainossa.
Yksilöllinen etävalmennus vahvistaa jaksamista ja elämänhallintaa
Millä tavalla liikkuvaa tai etätyöntekijää voidaan tukea myönteisissä arjen muutoksissa? Ammattilaisen tuki auttaa tutkitusti sitoutumaan muutokseen ja motivoi siihen ryhtymiseen. Kun työhyvinvoinnin tukemiseen valjastetaan tasokas ja yksilöllinen etävalmennus, päästään helposti kiinni liikkuvan työntekijän arkeen juuri hänen elämäntilanteensa edellyttämällä tavalla. Jokaisen työntekijän tausta, tarpeet, intressit ja arvot ovat erilaisia. On tärkeää tunnistaa nämä koetun elämänlaadun osatekijät, jotta työntekijä voi kokea valmennuksen tavoitteet omikseen.
Yksilöllisellä etävalmennuksella tuodaan valmentajan tuki työntekijän arkeen sijainnista riippumatta. Valmennuksen tiivis sidos arkeen sekä sisällöllisesti että ajallisesti lisää sitoutumista ja tukee pysyvämmän myönteisen muutoksen syntymistä. Keskeistä on myös työnantajan ja lähiesimiesten sitoutuminen työhyvinvoinnin tukemiseen ja sen ottaminen yhdeksi johtamisen osa-alueeksi. Työnantajalle tämä on useiden tutkimusten mukaan kannattava sijoitus.
Työ on suuren murroksen keskellä ja tulevaisuutta on vaikea tarkkaan ennustaa. Todennäköisesti monet rutiinityöt vähitellen automatisoidaan, ja ihmisten tehtäviksi painottuvat luovuutta, joustavuutta sekä sosiaalisia taitoja vaativat asiantuntijatehtävät. Kun kansainvälistyminen ja verkostomaiset työtavat lisääntyvät, tehtävistä suoriutuminen edellyttää sekä työntekijän että tiimin motivaation ja jaksamisen tukemista. Verkostomaiset toimintatavat, hajautetut organisaatiot ja projektit edellyttävät työnantajilta ja työterveyshuolloilta toimintatapojen uudistamista, jotta liikkuvaa ja monipaikkaista työtä tekevät työntekijät tavoitetaan ja heidän työkykyään sekä hyvinvointiaan osataan tukea.
Paula Mäkeläinen toimii asiakkuusjohtajana Movendos Oy:llä. Yhtiön kehittämä hyvinvointi- ja terveyskartoitus sekä etävalmennustyökalu pohjautuvat viimeisimpään terveys- ja käyttäytymistieteelliseen tutkimukseen. Etävalmennuspalvelua käyttävät esimerkiksi terveydenhuollon, kuntoutuksen sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ammattilaiset, kuten fysioterapeutit, terveydenhoitajat, kuntoutusohjaajat, psykologit, neuropsykiatriset valmentajat tai uravalmentajat. Lisätietoa:www.movendos.com
Johanna Koroma on Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava. Hän toimii Työsuojelurahaston rahoittaman työterveyshuoltojen ”Digitaalisesti tuetut tietojen annon, neuvonnan ja ohjauksen käytännöt mobiilissa ja monipaikkaisessa työssä (DigiTANO)”-hankkeen projektipäällikkönä. Hankkeen tavoitteena on digitaalisia terveydenhuollon palveluja hyödyntäen kehittää toimintatapoja, jotka tukevat mobiilia ja monipaikkaista työtä tekevien työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia. Kehitystyö tapahtuu yhteistyössä työterveyshuoltojen kanssa. Lisätietoa: http://www.vmwork.net/projects/current-projects/
