Vähäinen liikunta, runsas istuminen ja huono kunto käyvät suomalaisille kalliiksi, kerrotaan UKK-Instituutin julkaisemassa tuoreessa tutkimuksessa, jossa selvitettiin millaisia kustannuksia liikkumattomuudesta yhteiskunnalle aiheutuu. Taas uusi todiste. Muuttuuko mikään, vai pitäisikö seurausten sijasta kiinnittää enemmän huomiota todellisiin syihin?
Usein tuntuu siltä, että yleinen huomio ansaitaan parhaiten numeroiden, etenkin aiheutuneiden kustannusten kautta. UKK-Instituutin selvityksen mukaan liikkumattomuuden yhteiskunnalliset vaikutukset ovat kokoluokkaa 3,2-7,5 miljardia euroa vuodessa laskentatavasta riippuen. Hintahaitarin ollessa noinkin iso, ilmassa on luonnollisesti paljon avoimia kysymyksiä. Miljardikerhoon pääseminen herättää toki aina kiinnostuksen hyvässä ja pahassa. Onko miljardeista puhuminen todella ainoa keino saada päättäjät kiinnostumaan asiasta?
Mitä sitten?
Nyt se on siis jälleen kerran tieteellisesti todistettu, että kyllä, kalliiksi tulee. Mutta, mitä sitten? Hieman näissä keskusteluissa harmituttaa, että jälleen kerran puhutaan munasta, kun pitäisi puhua kanasta. Voivotellaan seurauksia, kun pitäisi innostuneesti keskittyä syihin ja keksiä toimivia ratkaisuja, joilla noita lukuja voidaan pienentää ennen seuraavaa huomion valokeilaa.
Jos luet rivien välistä sarkasmia, olet tarkkanäköinen lukija. Älä kuitenkaan ymmärrä väärin. Kaikki kunnia hyvälle asialle. On aivan erinomaisen hienoa, että asia on taas nostettu tuoreen selvityksen kautta esiin. Liikkumattomuudesta on kohistu jo pitkään, ja varsinkin runsaan istumisen haitoista on tiedetty jo vuosia. Säännöllisin väliajoin asia putkahtaa hetkeksi julkisuuteen kuin mämmintekoohjeet pääsiäisenä ja simavinkit vappuna, häipyäkseen jälleen unohduksiin ennen seuraavaa julkisuutta saavaa selvitystä.
Toinenkin asia huolettaa. Aina kun ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin tekijöistä nostetaan suurennuslasin alle korostetusti jokin tietty osa-alue, kuten tässä tapauksessa liikunta, on vaarana kokonaiskuvan katoaminen. Syy- ja seuraussuhteet ovat moniulotteisia, ja syyt liikkumattomuuteen juontavat usein aivan muista syistä kuin vaikkapa tiedon tai mahdollisuuksien tai tahdon puutteesta.
Munasta kanaan – mistä polttoainetta elintapojen ja rutiinien muutokseen?
Jotta ei nyt tässäkin sorruttaisi antamaan liikaa palstamillimetrejä seurauksista voivotteluun, keskitytään siihen, mitä olisi konkreettisesti tehtävissä ihmisten hyvinvoinnin ja liikkumisen lisäämiseksi. Näin pääsisimme pienentämään yhteiskunnalle aiheutuvaa hintalappua.
Puretaanpa siis syy-seuraus-vyyhtiä hieman. Löytyisikö tähän jopa jonkinlainen resepti?
Tutkimusten kautta tiedetään hyvin, että noin puolet terveyteen liittyvistä tekijöistä on riippuvaisia arkisista omista yksilöllisistä elintavoistamme ja valinnoistamme, joista liikunta on vain yksi osa-alue. Elintapoihin vaikuttaminen on siis suorin tie vaikuttaa myös kokonaisterveyteen.
Tutkimusten perusteella tiedämme myös, että jopa yli puolet elintavoistamme on rutiineja, joita toistamme päivästä toiseen. Elintapojen muuttamisessa on siis pitkälti kyse rutiinien muuttamisesta. Rutiinien muuttamisessa ratkaisevassa roolissa ovat jokaisen yksilön omat pienet päivittäiset muutokset ja valinnat. Painotus sanalla pienet. Tämä on käyttäytymistieteilijöiden tutkima tosiasia.
Jokainen muutos tarvitsee polttoainetta, jota tässä tapauksessa on motivaatio. Se merkitsee tunnetta siitä, että muutos palvelee henkilölle itselleen oikeasti tärkeitä ja merkityksellisiä asioita omassa elämässään.
Konkretia ei tapahdu ylätasolla vaan ihminen kerrallaan
Koskapa kaikilla meillä henkilökohtaiset arvot, toiveet, tarpeet, tavoitteet, arki ja elämätilanteet ovat hyvin yksilöllisiä, päädymme ratkaisun avaimia etsiessämme lopulta AINA yksittäiseen ihmiseen.
Tästä meillä on käytännön kokemuksia edistäessämme asiakasyritystemme työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia. Toteutamme edellä mainittuja asioita omissa yksilöllisissä arvo- ja ratkaisukeskeisissä terveys- ja hyvinvointivalmennuksissamme. Olemme pystyneet mitattavasti todentamaan yksilöllisen lähestymistavan vaikuttavuuden.
Olemme koko ajan uskoneet mallimme vaikuttavuuteen, mutta tuloksellisuus ja niiden pysyvyys ovat olleet meillekin jopa odotuksiamme positiivisempi yllätys. Kartoitamme valmennuksen vaikuttavuutta valmennuksen päättyessä ja myös pidemmällä aikavälillä. Tuloksissa on nähtävissä, miten muuttuneiden ajattelumallien ja kirkastuneiden arvojen myötä terveet elintavat ja koettu hyvinvointi ovat jopa jatkaneet paranemistaan seurantatuloksissa valmennuksen päättymisen jälkeen. Tämä kertoo aidosta muutoksesta ajattelun ja toiminnan tasolla osana omaa yksilön omaa arkea, ei yksittäisestä ohimenevästä ja ulkoa määritellystä pinnistyksestä.
Nyt ollaan siis asian ytimessä. Yksittäisen ihmisen motiivit eivät välttämättä ole samat kuin ylätason, eli tässä tapauksessa yhteiskunnan motiivit. Olipa hintalapun maksajana sitten yhteiskunta tai yritykset, tuloksia aikaansaadaksemme kannattaa keskittyä ihmisen kokoisiin insentiiveihin ja tekoihin. Ihminen kerrallaan. Tällä saadaan aikaan miljardiluokan positiivista vaikuttavuutta ja myönteisiä rivejä uutisiin.
Blogin on kirjoittanut Petteri Paakkunainen, joka toimii Movendos Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja vastaa yhtiön liiketoiminnan kehittämisestä.
