Vuosi 2020 jää historian kirjoihin ajanjaksona, jonka jälkeen moni asia elämässä ei palaa täysin entiselleen. Yhä meneillään oleva koronaviruspandemia koskettaa tavalla tai toisella suurinta osaa meistä. Erityisen voimakkaasti se ravistelee terveydenhuoltoalaa sekä sen piirissä toimivia ammattilaisia.
Ensimmäisen pandemia-aallon iskiessä Suomeen keväällä, terveydenhuolto ajautui monin paikoin kriisiin. Ja kuten niin usein kriisitilanteessa tapahtuu, lyhyen alkushokin jälkeen seurasi siirtyminen nopeaan toimintaan, jotta pystyttiin sopeutumaan muuttuneeseen tilanteeseen. Fyysisten kontaktien välttäminen pakotti alan toimijat etsimään nopeita vaihtoehtoisia ratkaisuja ja toimintamalleja toiminnan ylläpitämiseksi mahdollisimman normaalina ja takaamaan siten ihmisten pääsy terveydenhuollon palveluihin. Pakon edessä toimintamallit muuttuivat ja mukautuivat tilanteeseen monin paikoin sananmukaisesti yhdessä yössä.
Osaltaan muutosta helpotti etäyhteydenpidossa yleisesti tapahtunut ennen näkemättömän nopea transformaatio. Suomi siirtyi etämoodiin koululaisten ja työntekijöiden siirtyessä koteihin. Erilaisten etäyhteydenpitoratkaisuiden käytöstä tuli nopeassa aikataulussa arkipäivää. Movendoksella tämä on näkynyt kasvavana asiakasmääränä, ja meillä onkin kumppanina jo yli 100 työterveyttä, lääkäriasemaa, kuntoutustahoa ja järjestöä.
Etävastaanottojen määrä kasvoi räjähdysmäisesti
Maalis- ja huhtikuussa terveydenhuollon etävastaanottojen sekä chat-pohjaisten neuvontapalveluiden käyttömäärät nousivat pandemian johdosta maailmanlaajuisesti voimakkaaseen kasvuun. Yhdysvaltalaisen voittoa tavoittelemattoman FAIR Health-organisaation tuoreen tutkimuksen mukaan, etävastaanottojen määrä kasvoi Yhdysvalloissa pandemian ensimmäisten kuukausien aikana jopa 4000 prosentilla. Yhdysvaltojen Pennsylvaniassa sijaitsevassa Geisingerissä etävastaanottojen määrä kasvoi 500 % muutaman ensimmäisen viikon aikana COVID-19-pandemian puhkeamisen jälkeen. Seattlessa sijaitseva Providence Health puolestaan kertoo vastaanottaneensa asiakkailtaan yli miljoona hoitochatbotin kautta tullutta viestiä pandemian puhkeamisen ensimmäisen kuukauden aikana. Luku on 10 – 15 kertainen pandemiaa edeltäneeseen tasoon verrattuna.
(Lähde:https://www.healthcareitnews.com/blog/has-telehealth-hit-high-watermark)
Hyvin samansuuntaisia kasvulukuja nähtiin myös Movendoksen asiakkaiden etävastaanottojen kasvulukemissa.
Kriisit tarjoavat mahdollisuuden uudistumiseen
On selvää, että fiksusti käytettyinä etäterveydenhuollon ratkaisut tarjoavat paljon mahdollisuuksia. Lääketieteen Lisensiaatti Olavi Timonen arvioi jo reilu kymmenen vuotta sitten Oulun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan, että kolme neljäsosaa valikoimattomista perusterveydenhuollon potilaista voitaisiin hoitaa lääkärin etävastaanotolla videoneuvottelun avulla ilman, että asiakkaan tarvitsee poistua kotoaan. Etäyhteyden lääkäriin saa nopeasti, ja kustannukset ovat edullisempia. Lisäksi kynnys ottaa yhteyttä asiantuntijaan on matalampi, kun halutaan saada asioihin nopea selvyys tai pohditaan, kannattaako lääkärin yleensä mennä. Erityisesti mielenterveyden ongelmiin liittyvissä asioissa matala kynnys yhteydenottoon on erityisen tärkeää.
Kaikki nämä ovat etuja, jotka puoltavat sähköisiin etäterveydenhuollon ratkaisuihin panostamisen puolesta ilman koronaakin. Pandemia vain vauhditti tätä kehitystä ja alleviivasi etäratkaisujen tarjoamia etuja. Kriiseissä on aina siis myös hyvät puolensa. Ne pakottavat meidät miettimään toimintaamme uudessa valossa ja siten tarjoavat halutessamme ponnahduslaudan uudistumiseen.
Pelkkä etäteknologia itsessään ei kuitenkaan ole ainut autuaaksi tekevä asia. Lopputuloksen kannalta tärkeämpää on se, kuinka hyvin ne saadaan liitettyä mahdollisimman saumattomaksi osaksi palveluprosessia ja muita jo käytössä olevia järjestelmiä. Terveydenhuollon puolella tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että etäteknologian tulee tarvittaessa olla integroitavissa käytössä olevaan potilastietojärjestelmään, jolloin vältytään turhilta päällekkäisyyksiltä ja sitä kautta sujuvoitetaan ammattilaisten työtä. Asiakasta puolestaan helpottaa, että sähköisen asioinnin palvelut ovat saatavilla helposti yhdeltä luukulta.
Toinen tärkeä huomioitava asia liittyy tietoturvaan. Henkilökohtaisten terveystietojen käsittelyssä tietosuoja-asiat nousevat erityisen tärkeään rooliin. Esimerkiksi monissa maksuttomissa yleisesti käytössä olevissa videopuhelu- ja viestintäpalveluissa tietosuoja ei välttämättä ole luottamuksellisten terveyteen liittyvien asioiden vaatimalla tasolla.
Etäratkaisujen on oltava keskeinen osa liiketoiminnan ydintä
Se mitä seuraavaksi tapahtuu antaa suuntaviivat sille, kuinka pysyvästä muutoksesta etäratkaisuiden osalta sitten lopulta on kyse. Nyt ei ole syytä jäädä tuleen makaamaan, vaan suurimman pölypilven laskeuduttua on varmistuttava siitä, ettei etäteknologian hyödyntäminen jää pelkän kokeilun asteelle. Etäratkaisut ovat on tulleet terveydenhuoltoon jäädäkseen ja ne ovat tulevaisuudessa keskeinen osa terveydenhuollon liiketoiminnan ydintä.
Monet palveluntarjoajat ovat jo ottaneet ansiokkaasti käyttöön erilaisia etäratkaisuja, mutta muutkin – sekä isot että pienet – toimijat ehtivät mukaan. Terveydenhuollon asiakkaat osaavat jo odottaa etäpalveluja. Hyvin toteutettuna niillä on myös positiivinen vaikutus asiakaskokemukseen ja terveydenhuollon ammattilaisen työhön.
Henkilökohtaisesti uskon asiakkaiden ehdoilla toteutuvaan hybridimalliin, jossa etäratkaisut ovat tulevaisuudessa yksi pysyvä, kasvava ja kehittyvä vaihtoehtoinen tapa kohdata asiakas fyysisten tapaamisten rinnalla.
Blogin kirjoittaja Petteri Paakkunainen toimii Movendos Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja vastaa yhtiön liiketoiminnan kehittämisestä.
