Olimme 21.4.2016 mukana Kipinä 2016 – Innovaatioita hyvinvointipalveluiden digitalisointiin-tapahtumassa. Tilaisuus oli Tampereen kaupungin koollekutsuma, ja paikalla oli toistasataa kaupungin eri yksiköiden ja yritysten edustajaa. Sisältö linkittyi kaupungin tavoitteeseen, jonka mukaan vuonna 2025 kaikki kaupunkilaiset käyttävät ensisijaisesti digitaalisia hyvinvointipalveluja. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakentavaa ja konkreettisella tasolla etenevää vuoropuhelua edelläkävijäyritysten ja muiden kumppaneiden kanssa.
Saimme kutsun panelistiksi yhdessä kaupungin tietohallintojohtaja Jarkko Oksalan, Elisa Oyj:n Sote-toimialavastaava Riikka Elovaaran sekä Oy HLM Advisors Ltd:n toimitusjohtajan Harri Männistön kanssa. Paneelissa kartoitettiin yritysten kokemuksia ja konkreettisia toiveita hyvistä yhteistyömalleista, tarpeista kentällä sekä näkemyksiä jo toteutetuista kokeiluista.
Pilotointiin osallistuvien yritysten omia kokemuksia ja asiantuntemusta kannattaa rohkeasti yhdistää kaupungin työntekijöiden ja kuntalaisten arkeen kuulemalla konkreettiset tarpeet. Yhteisymmärryksessä vahvuudet saadaan yhdistettyä ja kokeiluista hyviä tuloksia. Kaupungin on olennaista hallita kokonaiskuva teknologisen muutoksen suunnasta digitalisaatiossa. Kaupunki voisi luoda eräänlaisen teknologia- ja palvelutoimittajien ”roolikartan”, jonka avulla voidaan hallita tarvelähtöistä kehittämistä kaupungin toiminnoissa. Isolta osin palvelut tavallisesti täydentävät toisiaan, ja turhat päällekkäisyydet on hyvä välttää, jotta pyörää ei keksitä uudelleen. Kaupungin on myös tärkeä tiedostaa, mitä teknologiakehitystä seurataan sivusta ja mitä otetaan heti kokeiluun. Myös kielteisten valintojen tekeminen on tärkeää: pitää sulkea pois palveluita ja prosesseja, jotka eivät palvele kaupungin tavoitteita.
Nopeiden kokeilujen käynnistämiseksi tarvelähtöiset ideakilpailut ovat hyviä, koska ne mahdollistavat myös ideakilpailuun osallistuvien yritysten osaamisen yhdistämisen. Mitä konkreettisia haasteita on vanhustenhuollon, nuorten syrjäytymisenehkäisyn, työllisyyden tukemisen tai vaikkapa elintapasairauksien ehkäisemisen saralla? Mitä konkreettisempi on kaupungin esittämä haaste, sitä konkreettisempia ovat myös tarjottavat ratkaisut. Kaikkien kokeilujen tulisi aina johtaa seuraavien askelmien ja jatkopäätösten määrittelyyn: mitä on opittu, mitä kehitetään, mistä luovutaan? Kilpailujen ohella kaupungin omalta henkilökunnalta ja kuntalaisilta kannattaa kuulla suoraan ruohonjuuritason ja arjen tarpeita ja tuoda niitä yritysten tietoon.
Kaupungin rooli nopeiden uusien kokeilujen mahdollistajana on tärkeä. Jotta kokeilut onnistuvat, ovat keskiössä sekä kaupungin työntekijöiden oma että ennen kaikkea johdon sitoutuminen pilottivaiheeseen liittyvän aikaresurssin varaamiseksi.
Tavoitteena lienee kokonaiskuva tarpeesta ja tarjonnasta, ripauksella valikoivaa innostusta ja hihojen käärintää. Innolla olemme mukana.
Lue Tampereen kaupungin artikkeli tilaisuudesta täältä:
http://6aika.fi/kipina-2016-toi-start-upit-kaupungin-kehittajat-yhteen/
